25.11.2021 Tulevalla Pirkanmaan hyvinvointialueella on turvattava naisten ihmisoikeudet – naisiin kohdistuvan väkivallan torjunta vaatii poliittista tahtoa

Yksi Suomen vakavimmista ihmisoikeusloukkauksista on naisiin kohdistuva väkivalta ja sen puutteellinen torjunta. Tilanne on kuitenkin mahdollista korjata paremmaksi, kun uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Hyvinvointialueilla on väkivallan torjunnassa keskeinen rooli, mikäli tulevat aluevaltuutetut niin tahtovat: nyt on historiallinen mahdollisuus yhdenmukaistaa ja resursoida pirstaleisia ja alueellisesti eriarvoistavia palveluita. Siksi Tasvina vaatii, että hyvinvointialueet tekevät alusta lähtien aktiivista työtä naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi.

Toistuva ja pitkäkestoinen lähisuhdeväkivalta kohdistuu useammin naisiin, jotka saavat siitä myös enemmän ja vakavampia vammoja, ja koti onkin Suomessa naiselle vaarallisin paikka. Kun lähes joka toinen yli 15-vuotias nainen on kohdannut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, on kyse vahvasti rakenteellisesta ilmiöstä, jonka torjunta vaatii monenlaisia resursseja. Yksi keskeisimmistä tavoista kitkeä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on luoda tuleville hyvinvointialueille väkivallan vastainen toimintaohjelma sekä toimivat rakenteet. Näiden tuella palveluiden saatavuus voidaan taata järjestelmällisesti ja yhdenvertaisesti. Nykytilanne kunnissa on käytännöiltään liian pirstaleinen. Tämä asettaa naiset ympäri Suomen ja Pirkanmaan eriarvoiseen asemaan: asuinpaikan ei tule vaikuttaa siihen, pääseekö apua tarvitseva turvaan.

Hyvinvointialueiden velvollisuuksiin kuuluu naisten hyvinvoinnista huolehtiminen. Koronapandemian aikana liikkumista on rajoitettu ja ihmiset ovat jääneet aiempaa enemmän koteihinsa, mikä on pahentanut lähisuhdeväkivaltatilannetta entisestään. Naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ on ollut aliresursoitua jo pitkään, mutta pandemian jälkeisessä ajassa on varauduttava myös lisääntyneiden väkivaltakokemusten pitkäkestoisiin fyysisiin ja psyykkisiin vaikutuksiin.

Naisten linjan mukaan yleisin naisiin kohdistuvan väkivallan muoto on henkinen väkivalta. Samalla on huomioitava, että väkivalta ja se uhka koskettaa naisia erilaisin tavoin – esimerkiksi vammaisiin naisiin tai transnaisiin kohdistuvan väkivallan riski on moninkertainen. Tulevien hyvinvointialueiden palveluita kehitettäessä onkin elintärkeää, että ne ovat todellisesti saavutettavia kaikille naisille moninaisuus ja väkivaltatilanteiden kirjo huomioiden. Naisiin kohdistuvien väkivallan eri muotojen tunnistaminen ja torjuminen vaatiikin ammattilaisilta osaamista ja herkkyyttä. Tehokkaaseen ja naisten moninaisuuden huomioivaan työhön tarvitaan väkivallan ennaltaehkäisyä, väkivaltaa kohdanneiden tukemista, tilanteen järjestelmällistä seurantaa sekä ammattilaisten lisäkoulutusta.

Varmistetaan aluevaaleissa, että naisten ihmisoikeudet toteutuvat tulevilla hyvinvointialueilla.

Vilma Järvisalo, kaupunginvaltuutettu ja aluevaaliehdokas

Anna Moilanen, varavaltuutettu ja aluevaaliehdokas

22.11.2021 Tässä se on, ensimmäinen valtuustoaloitteeni johon sain mukaan upean valtuutetun Hanna Sareilan 💚 Hanna jättää tänään aloitteemme Tampereeen kaupunginvaltuuston kokouksessa!

Aloitteessa kirjoitetaan mm. seuraavaa:

”Peruskoulussa nepsy-haasteet näkyvät monissa eri arjen tilanteissa ja samat haasteet ovat nähtävissä myös varhaiskasvatuksen puolella. Lapsilla saattaa olla haasteita keskittymisessä, mutta myös oman toiminnan ohjaamisessa tai suuressa ryhmässä toimimisessa. Varhaiskasvatuksessa lasten ja kasvattajien tukena ovat varhaiskasvatuksen erityisopettajat, joiden kanssa ryhmiin etsitään sopivia käytänteitä ja tapoja nepsy-lasten arkeen. Näiden tukitoimien lisäksi myös varhaiskasvatuksessa tulisi miettiä ryhmätiloja ja sitä, kuinka niiden suunnittelulla voitaisiin vaikuttaa nepsy-lasten hyvinvointiin. Tällä on kauaskantoisia vaikutuksia myös siirryttäessä koulumaailmaan.

Valtuustoaloitteenamme esitämme, että Tampereen kaupunki ottaa varhaiskasvatusyksiköissään käyttöön nepsy-ystävälliset tilaratkaisut.

Anna Moilanen, varavaltuutettu

Hanna Sareila, valtuutettu”

Olen ehdolla tammikuussa 2022 käytävissä, Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa. Näissä tulevissa vaaleissa valittavat aluevaltuutetut ovat päättämässä siitä, miten meistä, Pirkanmaan asukkaista, jatkossa pidetään huolta.

Minä olen ehdolla, koska haluan edistää laadukkaita palveluita ja ihmisten yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua. Haluan olla mukana torjumassa lapsiperheköyhyyttä Pirkanmaalla mm. neuvolapalveuiden sekä oikea-aikaisen ja yksilöllisen tuen avulla. Haluan turvata lastensuojelun resurssit ja varmistaa sosiaalityöntekijöiden riittävyys sekä maltillinen asiakasmäärä. Haluan, että Pirkanmaalla panostetaan myös ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön.

Meidän tulee taata mielenterveys- ja päihdepalvelut osana lapsiperhepalveluita sekä panostaa lasten- ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Myös matalan kynnyksen palveluihin. Haluan, että tarjoamme laadukkaita mielenterveyspalveluita koko Pirkanmaan alueella uusia toimintamalleja kehittämällä.

Haluan panostaa ikäihmisten osallisuuteen ja hyvinvointiin, palveluista ei tule leikata.
Ikäihmisillä on oikeus omanlaiseen ikääntymiseen, ymmärretään ja tuetaan myös sukupuolten ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta.

Meidän tulee rakentaa Pirkanmaalle myös vahvempaa sateenkaaripolitiikkaa.
Hyvinvointialueilla tulee tunnistaa sukupuolten ja seksuaalisuuden moninaisuus ja meidän tulee lisätä tietoisuutta näistä asioista hyvinvointialueen työntekijöiden keskuudessa.

Lähde sinäkin mukaan! Vinkkaa itseäsi tai tuttuasi ehdokkaaksi osoitteessa: https://asiointi.vihreat.fi/ehdokkaaksi.

17.10.2021 Eilisessä Aamulehdessä (16.10) oli hyvä kirjoitus Tampereen kaupungin kouluttamista nepsy-valmentajista ja Vuoreksen koulun nepsymalliluokasta.

Kotonamme asuu nepsy-lapsi, jolle ensimmäinen koululuokka oli melkoinen savotta. Nepsy-oireet nousivat esiin suuressa luokassa, jossa oli 24 lapsen kanssa vain yksi opettaja. Esiopetuksessa samaa määrää lapsia kasvatti ja opetti kolme kasvattajaa. Yhden opettajan aika ei riitä kaikille oppilaille.

Lapsemme pääsi onneksi jo ensimmäisen kouluvuoden aikana nepsy-ohjaajalle kerran viikossa, mutta tämä ei riittänyt tueksi. Saimme loppukeväästä lähetteen perheneuvolaan, jonne pääsimme ennen koulun alkua. Lapsellemme päätettiin kokeilla adhd-lääkitystä, jotta opiskelu normaaliopetuksessa onnistuisi.

Toisen kouluvuoden alussa luokalle tuli uusi opettaja. Ihana, erityislapsia opettanut henkilö joka tiesi miten myös nepsy-lasten kanssa tulee toimia. Hän on rakentanut luokkaa nepsymalliluokan mukaisesti, lapsellemme on kehitetty hänelle sopivia opetusmenetelmiä ja koko luokan työrauhaan ja kaveritaitoihin on panostettu syksyn ajan. Muutos viime vuoteen on valtava! Ja se näkyy positiivisella tavalla myös meillä kotona.

Kuvassa toiminnanohjauskuvia meiltä kotoa. Kuvat auttavat arjen eri toiminnoissa, mutta silti nepsy-lapsi kaipaa enemmän tukea mm. kouluun lähtemisessä, läksyissä tai kuormittavan päivän purkamisessa. Oma jaksaminen ja keinot ovat olleet välillä hukassa, mutta mainituilla edistysaskelilla on ollut vaikutusta myös omaan jaksamiseen! Toivottavasti jatkossa, uusien hyvinvointialueiden myötä, myös nepsy-lasten perheet saavat apua ja tukea arkeensa jo varhaisessa vaiheessa, ennaltaehkäisevästi ja ilman pitkiä jonoja. Toivottavasti päätöksenteossa kuullaan myös nepsy-lasten vanhempia.

25.9.2021 Tänään sekä Aamulehti että Tamperelainen julkaisi kirjoitukseni varhaiskasvatuksen sijaispulasta.

”Yle uutisoi (17.9.2021) varhaiskasvatuksen haastavasta sijaistilanteesta, jolla on ollut vaikutuksia myös Tampereella.
Varhaiskasvatuslain muutoksen myötä päiväkodeissa tulee huolehtia aiempaa paremmin siitä, että kasvatus- ja opetushenkilökuntaa on tarpeeksi jokaista lasta kohden, joka päivä. Alle kolmevuotiailla tämä suhdeluku on neljä lasta ja yli kolmevuotiailla seitsemän lasta yhtä kasvattajaa kohden. Tilapäisiä ylityksiä näistä luvuista on ennen sallittu mm. henkilökunnan koulutusten ja äkillisten sairastumisten johdosta. Nyt näitä ylityksiä ei lakimuutoksen myötä sallita.

Tämä on odotettu muutos kentällä, sillä vuosikaudet varhaiskasvatuksen henkilöstö on joutunut vetämään koulutus- ja sairaslomapäivät vajaalla henkilöstöllä, tai henkilöstöä on pompoteltu ryhmästä toiseen pitkin päivää. Vuodet tuijotettiin koko talon suhdelukuja, ja tilapäiset ylitykset yksittäisissä lapsiryhmissä sallittiin. Tällä on ollut suuri kuormittava merkitys kasvatus- ja opetushenkilöstön työssäjaksamisessa, kuin myös lasten hyvinvoinnissa ja jopa turvallisuudessa.
Tämänhetkisenä ongelmana on kuitenkin sijaispula. Sijaisia ei löydy nopealla aikataululla ja koronalla on ollut vaikutuksensa myös tähän. Epävarmassa tilanteessa ei haluta kiertää talosta toiseen. Toivottavasti mm. rokotusten myötä tähän tulee muutos.

Tampereella tulisikin nyt miettiä pikaisesti eri keinoja sijaispulan helpottamiseksi. Sijaisjärjestelmän kehittäminen, sijaisrekryn työhaastatteluihin pääsemisen nopeuttaminen ja hyvä työhön perehdyttäminen lisäävät mahdollisuuksia saada kaivattuja sijaisia. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa tulee tehostaa ja miettiä keinoja siihen, miten Tampere saisi pidettyä opintonsa päättävät ja valmistuvat opiskelijat kaupungissa ja tulevina työntekijöinään. Työntekijöiden työhyvinvointiin panostamalla varmistetaan se, ettei alalta hakeuduta muihin töihin ja houkutellaan myös alanvaihtajia takaisin. Lisäämällä vakituisen varahenkilöstön määrää saadaan aikaan pysyvyyttä ja varmuutta myös opetus- ja kasvatushenkilöstön omaan arkeen. Kun henkilöstö viestii ulospäin voivansa hyvin, saadaan alalle houkuteltua myös uusia työntekijöitä. Tällä hetkellä viesti on usein päinvastainen ja moni varhaiskasvatusalalle opiskeleva ilmoittaa jo opintojen aikana suuntaavansa opintojen jälkeen muualle.

Toivon, että tähän asiaan tehdään pikaisia ratkaisuja ja päätökset ohjaavat varhaiskasvatuksen tulevaisuutta parempaan suuntaan. Kun työolosuhteet mahdollistavat paremman työssäjaksamisen ja työntekijät voivat kokea tekevänsä työtä myös eettisesti korkeatasoisesti, lisääntyy alan houkuttelevuus ja sijaistyövoiman saatavuus paranee. Työhönsä sitoutunut henkilökunta myös panostaa työhönsä ja se näkyy eettisesti kestävällä pohjalla olevana palveluna.

Anna Moilanen,
varavaltuutettu (vihr.)
Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja / opettaja
Kasvatustieteiden kandiopiskelija, TUNI”

16.9.2021

Eilen sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa käsiteltiin Päihdehoitojen kehittäminen Tampereella-työryhmän loppuraportti sekä Päihdehoidon tiekartta vuosille 2021-2023.

Olimme Perttu Jussilan kanssa työryhmässä mukana ja meidän kädenjälki näkyy myös raportissa. Mielestämme Tampereella tulee kehittää keinoja päihteidenkäyttäjien tavoittamiseen ja hoidon piiriin saamiseksi. Hoitoon hakeutumisen kynnystä tulee madaltaa. Henkilökunnan ammattitaitoon ja koulutukseen, kuin myös työhyvinvointiin tulee panostaa. Haluamme, että palveluissa siirrytään ns. yhden luukun taktiikkaan, jotta pompottelu palveluissa vähenisi. Myös päihteidenkättäjien läheisten tukemiseen on panostettava merkittävästi nykyistä enemmän.

Lautakunta hyväksyi myös Päihdehoidon tiekartan, jonka valmistelussa näkyi hyvin myös työryhmän panos ja meille tärkeitä asioita oli nostettu tiekartalle mukaan.

Mutta yksi konkreettinen positiivinen muutos saatiin jo työryhmän ansiosta aikaan! Tampereen kaupunki on palkannut elokuusta alkaen myös varhaiskasvatukseen mielenterveys- ja päihdetyöhön suuntautuneita lähihoitajia tukemaan varhaiskasvattajia ja perheitä arjessa. Odotan mielenkiinnolla lisätietoa tämän kokeilun onnistumisesta ja siitä, miten mielenterveys- ja päihdetyö varhaiskasvatuksessa on lähtenyt sujumaan. Tästä saamme lisätietoa tulevissa sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksissa.

Käykää tutustumassa sekä raporttiin, että tiekarttaan Tampereen kaupungin nettivisuilla, linkit alla!

Päihdehoitojen kehittäminen Tampereella-loppuraportti on täällä

https://tampere.cloudnc.fi/download/noname/%7Bea68838f-a658-40de-a5eb-48b874db111d%7D/5270721

Tiekartta löytyy täältä

https://tampere.cloudnc.fi/download/noname/%7B31d3c40c-7b35-4953-9561-f1b01420ea5a%7D/5270726

12.9.2021

Epävakaan nettiyhteyden takia puoluekokouksen toinen päivä on vietetty kylpyhuoneessa (jossa netti toimii parhaiten!) kuivumassa olevien pyykkien katveessa.

Pidin tänään puheen liittyen lasten ja nuorten mielenterveysasioihin. Löydät puheen alta!

SV: Mielenterveysongelmat, itsemurha

Arvoisa puoluekokousväki. Tämä on yksi henkilökohtaisimmista, vaikeimmista, mutta samalla myös tärkeimmistä aiheista tulevissa aluevaaleissa.

Tällä hetkellä THL:n mukaan joka viides nuori viiltelee itseään. Mielialaan liittyvät huolet ovat sateenkaarinuorilla kaksi kertaa muita nuoria yleisempiä. Mieli ry kertoi itsemurhien ehkäisypäivänä, kuinka joka kymmenes nuori aikuinen on harkinnut vakavasti itsemurhaa poikkeusvuonna.

Nämä luvut ovat pysäyttäviä. Lasten ja nuorten apuun ja hoitoon on panostettava.

Olen itse äiti, jonka lapsi sairastui masennukseen yli neljä vuotta sitten. Olen äiti, joka käänsi kaikki kivet ja kannot saadakseen lapselle apua. Silti avun saamiseksi vaadittiin lastensuojelun sijoitus kodin ulkopuolelle, sillä oikea-aikaista ja sopivaa hoitoa ei ollut tarjolla ja hoitopolku pompotteli meitä luukulta toiselle. Tarvittava apu saatiin vasta kolmen vuoden jälkeen. Tässä välissä olin se äiti, joka ei uskaltanut nukkua öisin, kun pelkäsin mitä yö tuo tullessaan. Olin se äiti, joka hoiti haavoja sekä äiti, joka iloitsi uusista virstanpylväistä, kun viiltelyä ei ollut viikkoon tai kuukauteen. Tällä viikolla saimme viestin yhdeksän kuukauden virstanpylväästä, pienet aplodit sille.

Meidän on tehtävä kaikkemme, jottei yksikään lapsi tai nuori, vanhempi tai perhe, hautautuisi hoitojonoihin, jäisi ilman apua, tai joutuisi toisistaan erotetuiksi vain sen takia, että hoitoa ei ole saatavilla.
Meidän tulee varmistaa matalankynnyksen mielenterveyspalvelut jokaisen lapsen ja nuoren saavutettavaksi ja tuoda ne lähelle luontaista toimintaympäristöä, osaksi koulumaailmaa ja perheen arkea.

Jokainen nuori ansaitsee tarvitsemansa avun. Ilman jonoja. Myös vanhempien tulee saada vaikeaan tilanteeseen tukea.
Muistakaa tulevissa aluevaaleissa antaa tukenne lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden sekä heidän läheisten puolustajalle.

Kiitos.”

Pirkanmaan Vihreät Tampereen Vihreät Vihreät Naiset ry Tampereen Seudun Vihreät Naiset ry

30.8.2021

Aamulehti uutisoi 27.8. TAYSin uuden nuorisopsykiatrian Yöksi kotiin-osaston haasteista. Osaston piti avautua jo toukokuussa helpottamaan nuorisopsykiatrian osaston ruuhkia. Tilat ovat valmiina, mutta tekijät puuttuvat. Tämä on yksi osoitus siitä, miten kauaskantoisia vaikutuksia hoitajapulalla on myös lasten ja nuorten tulevaisuuteen. Kuinka moni lapsi ja nuori jää ilman tarvitsemaansa hoitoa hoitojonojen kasvaessa? Tällä hetkellä TAYSin nuorisopsykiatrian osastolla on muutamia nuoria ylipaikoilla, keväällä puhuttiin jopa kymmenestä nuoresta. Tämä tarkoittaa sitä, että nuorella ei ole osastolla ollessaan omaa huonetta ja yöt nukutaan patjalla lattialla. Tällä on vaikutuksia nuoren kokemuksiin hyvästä hoidosta ja nostaa myös kynnystä hoitoon hakeutumiseen jatkossa.

Tilanne kuormittaa myös hoitohenkilökuntaa. Kuinka moni näistä hoitajista tuntee voimattomuutta työnsä edessä ja kokevatko he voivansa tehdä työnsä niin hyvin kuin haluaisivat? Hoitoalalla ja varsinkin lasten ja nuorten kanssa työskennellessä kannetaan suuri vastuu tulevasta ja työtä ohjaa vahvat eettiset periaatteet. Kuinka näissä työolosuhteissa kykenet työskentelemään eettisten periaatteiden pohjalta?

Entä mistä saadaan lisää hoitajia sosiaali- ja terveysalalle? Vastaus kysymykseen ei ole yksinkertainen. Moni hoitoalan opiskelija pohtii jo opintojen aikana, erityisesti työharjoitteluissa, soveltuvuuttaan alalle. Tehyn teettämän kyselyn mukaan jopa 90 % erikoissairaanhoidon työntekijöistä harkitsee alan vaihtoa. Suunta on todella huolestuttava. Työhyvinvointiin panostaminen ja työolojen parantaminen kuormittavuuden vähentämisellä on hyviä keinoja vaikuttaa hoitohenkilökunnan työssäjaksamiseen. Työnantajien, osastonhoitajien ja esihenkilöiden tulee panostaa enemmän työntekijöiden tukemiseen ja havainnoida aktiivisesti osastojen ja yksiköiden tilaa ja kuormitusta. Henkilöstölle tulee tarjota mahdollisuus työnohjaukseen ja työterveyden matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin. Myös työterveydessä tarjottavia mielenterveyspalveluita tulee kehittää ja lisätä.

Näihin asioihin voimme vaikuttaa tulevissa aluevaaleissa. Toivonkin, että mahdollisimman moni, Pirkanmaan asukkaiden ja hoitohenkilöstön hyvinvointiin vaikuttamiseen haluava lähtee ehdolle tuleviin aluevaaleihin. Ehdokkaiden on oltava valmiita tekemään töitä sen eteen, että tulevaisuudessa jokainen pirkanmaalainen asukas saa tarvitsemansa avun ja hoidon sujuvasti ja nopeasti. Ja että jokainen tulevan hyvinvointialueen hoitohenkilökunnan jäsen saa työskennellä terveellisissä ja turvallisissa oloissa. Ja mikä tärkeintä, toivottavasti jokainen pirkanmaalainen käyttää äänioikeuttaan tulevissa vaaleissa.

30.7.2021

Pirkanmaalla astuu voimaan uudet kokoontumisrajoitukset ja turvavälimääräykset ensi viikon torstaista alkaen. Pirkanmaa on koronaepidemian kiihtymisvaiheessa, ja lisäksi alueen epidemiatilanne on huonontunut nopeasti.

Tartuntamäärien kasvu on lisännyt terveydenhuollon kuormitusta näytteenotossa, päivystyksessä ja vuodeosastoilla ja uhkaa jäljitystoimintaa, mikä voi aiheuttaa vaaran epidemian hallitsemattomalle leviämiselle. Tämän perusteella rajoitukset nähdään välttämättömänä.

Näillä rajoituksilla pyritään terveydenhuollon kantokyvyn lisäksi turvaamaan lähestyvä koulujen alku ja erityisesti perusopetuksen toteuttaminen lähiopetuksena.

Emma Kari kirjoitti tänään Vihreät – De Gröna blogissa, kuinka vastuu pandemian torjumisesta kuuluu ensisijaisesti meille aikuisille.

Kirjoituksessaan Emma kertoo, kuinka lapset, nuoret ja opiskelijat ovat kantaneet kohtuuttoman suuren taakan koronatoimien seurauksista. Poikkeusaika on jatkunut jo lähes puolitoista vuotta.

Jaan huolen siitä, ettemme tiedä kuinka pahasti rajoitukset ovat lapsiin ja nuoriin osuneet. Ja kuinka paljon ja miten kauan kuromme rajoitusten seurauksia umpeen.

”Vastuu pandemian torjumisesta kuuluu ensisijaisesti aikuisille. Tämä tarkoittaa, että tautitilanteen pahentuessa mahdollisesti tarvittavien uusien rajoitusten on kohdistuttava ensisijaisesti aikuisiin. Sivistysvaltio ei sulje päiväkotien tai koulujen ovia muuta kuin äärimmäisessä pakossa.”, kirjoittaa Emma.

Kiitos jälleen näistä sanoista. En voisi olla jälleen enempää samaa mieltä.

Kansainvälisenä ei-binääristen päivänä 14.7. haluan tehdä näkyväksi heitä, joiden sukupuoli ei ole yksiselitteisesti mies tai nainen.

Tiedätkö, mitä ei-binäärisyys tarkoittaa? Ei-binäärinen on henkilö, jonka sukupuoli-identiteetti ei sovi kaksinapaiseen nainen–mies-jakoon. Hän voi olla esimerkiksi muunsukupuolinen, sukupuoleton tai intersukupuolinen.

Ei-binäärisyys osana sukupuolen moninaisuutta on vielä kovin vaiettu asia itse vähemmistöyhteisön ulkopuolella huolimatta aktiivisista vaikutuspyrkimyksistä esimerkiksi sosiaalisen median tiloissa tai ihmisoikeusaktivismissa.

Tänä vuonna Setan sukupuolen moninaisuuden toimikunta yhdessä ei-binääristen aktivistien ryhmän NBV/EBÄ:n kanssa keräsi sukupuoleltaan moninaisten kokemuksia pienen kyselyn kautta ei-binäärisiltä ihmisiltä. Kyselyn tulokset on luettavissa Setan blogista, linkki blogiin kommenteissa.

Kyselyssä pohdittiin mm. miltä ei-binäärisyys näyttää, miten ei-binäärinen henkilö näkee itsensä osana yhteiskuntaa ja minkälainen unelmien yhteiskunta olisi. Useat vastaajat toivoivat tulevansa kohdatuksi ihmisenä, eivätkä jonkin oletetun sukupuolen edustajina, jonka perusteella voisi tehdä päätelmiä asiasta kuin asiasta. Toive kuulostaa nöyrältä ja enemmän kuin toteutettavalta; ihmisyyden olettaminen on pienin askel, jonka toisen ihmisen kohtaamisessa voi ottaa.

Yle uutisoi tällä viikolla siitä, kuinka sukupuolivähemmistöt kohtaavat nyt aiempaa enemmän vihaa. Poliisin tietoon tulee entistä enemmän sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyviä viharikoksia. Sateenkaarivihamielinen liikehdintä on lisääntynyt, ihmisten kimppuun on uhattu käydä tai käyty. Myös vihapuhe sosiaalisessa mediassa on lisääntynyt.

Suvaitsevaisuus lisääntyy asennekasvatuksen ja koulutuksen kautta. Koulutusta tuleekin suunnata erityisesti lasten ja nuorten parissa työskenteleville, mutta myös sateenkaarinuorten vanhemmille.

Mikäli kaipaat lisätietoa ei-binäärisyydestä, suositeltavia tiedon lähteitä ovat muun muassa Seta, Sukupuolten moninaisuuden osaamiskeskus ja THL:n Tasa-arvotiedon keskus, Sukupuolten tasa-arvo -sivusto. Kirjoista suositeltavaa luettavaa on esimerkiksi “Näkymätön sukupuoli – Ei-binäärisiä ihmisiä”.

3.7.2021 Helsinki Pride ’06

Pussasin tyttöä. Telkkarissa. Poliisi-tv:ssä ja A-studiossa. Silloin prideille osallistuminen rinnastettiin melkeinpä rikolliseksi.

Olen aina tiennyt kuka olen. 90-luvun nuorena oli kuitenkin helpompaa hautautua massaan ja mennä muiden mukana. Poikaystäviä oli ja meni.

Kun lopulta tuon kuvassa olevan ystävän avulla uskalsin olla oma itseni, rakastua samaa sukupuolta olevaan ihmiseen, perustaa perheen ja elää elämääni avoimesti, vapauduin. Läheiset eivät yllättyneet, kaveritkin sanoivat tienneensä oikeastaan aina. Palaset kuulemma loksahtivat paikalleen.

Toivon, että jonain päivänä jokainen sateenkaarikansalainen voi elää juuri sellaista elämää, mikä hyvälle tuntuu. Ja että jokainen lapsi ja nuori ei joutuisi enää pelkäämään esimerkiksi kotonaan, kuinka häneen suhtaudutaan jos hän on oma itsensä. Haluan, että translaki uudistetaan mahdollisimman pian ja haluan päästä juhlimaan tätä uudistusta rakkaiden ja läheisten transihmisten kanssa! 🏳️‍⚧️

Pridea ja tasa-arvon rakentamista tarvitaan vuoden jokaisena päivänä. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt saavat edelleen osakseen ennakkoluuloja, syrjintää ja väkivaltaa. Suomessa. Muualla maailmassa asiat ovat vielä pahemmin.

Kiitos kuvassa olevalle ystävälle Helille 🏳️‍🌈 Yhdessä koettiin kyllä monta seikkailua ja matkaa! ❤️

2.7.2021

Aamulehti otsikoi kirjoitukseni tänään noilla sanoilla. Linkki koko kirjoitukseen löytyy alempaa!

Ensimmäinen viikko kesäpäivystystä takana. Ensimmäistä kertaa olen päivystyksessä ilman oman talon lapsia. Ensimmäistä kertaa kierrän ryhmästä toiseen, tällä viikolla olen ollut viiden eri päiväkodin lasten kanssa. Ensi viikosta ei vielä tiedetä, mihin menen.

Onneksi hoidettavana on ihanat lapset, jotka ovat ottaneet hyvin vieraammankin aikuisen vastaan. Myös työkavereille ovat lisäkädet kelvanneet!

Kiitos kaikista viesteistä, mitä olette tähän aiheeseen liittyen laittaneet. Aihe on vaikea ja tunteita herättävä, mutta toivon, että tästä nousseesta keskustelusta on hyötyä tulevaisuuden kannalta. Ja saamme tämän avulla nostettua vuosia vaietun asian esiin.

Kiitos teille kaikille varhaiskasvattajille tekemästänne työstä! Ja ihanaa lomaa, kun sen aika taas koittaa! ❤️

Löydät kirjoitukseni täältä

Kirjoituksen voi lukea täältä https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000008092689.html

”Kaksi viikkoa kesälomaan ja rankan vuoden jälkeen minut heitetään vieraaseen päiväkotiin ja työympäristöön, vieraiden lasten ja kasvattajien kanssa työskentelemään. Millä muulla alalla toimitaan näin?”

Tältä kuulostaa varhaiskasvatuksen ammattilaisen kesäpäivien arki.

Tietynlainen kuhina päiväkodeissa alkaa jo toukokuussa, kun varhaiskasvatuksessa olevat lapset sekä kasvattajat alkavat laskea päiviä kesälomaan. Koittaa kesäkuu ja osa lapsista ja aikuisista aloittaa kesäloman. Juhannukseen mennessä monet ovat jo lomalla, mutta suurella osalla tamperelaisista lapsista ja varhaiskasvattajista alkaa vuoden hektisin rutistus, vaikka oltaisiin jo loman tarpeessa. Kesäpäivystys.

Kesäpäivystykseen kootaan keskitetysti tietyn alueen päiväkotien väki viiden-kuuden viikon ajaksi, ennestään tuntemattomaan päiväkotiin. Tämä johtuu siitä, että kesäisin lapsia on vähemmän hoidossa ja keskitetyllä päivystyshoidolla ajatellaan olevan taloudellisia vaikutuksia kunnan talouteen, kun toimintaa voidaan vielä entisestään tehostaa. Vai onko kesäpäivystyksellä muita tavoitteita, kuin säästöt? Kertooko tämä osansa alan arvostuksesta, kun ajatellaan että laadukasta varhaiskasvatusta voidaan toteuttaa vaihtelevissa ympäristöissä ja olosuhteissa?

Ajatellaanpa tilannetta ensin lapsen näkökulmasta. Vieras päiväkoti ja toimintaympäristö, lapselle uusi paikka toimia ja leikkiä, vieras ruokapöytä jossa syödä tai uusi sänky, jossa nukkua. Ympäriltä voi puuttua niin tutut leikkikaverit kuin oman ryhmän aikuiset. Aamulla vastassa saattaa olla oman päiväkodin pihasta tutun aikuisen kasvot, mutta iltapäivällä lapsen voi luovuttaa vanhemmille täysin vieras kasvattaja. Myös arjen tutut rutiinit muuttuvat uusiksi toimintatavoiksi muutamassa yössä ja laadukas varhaiskasvatus, jokainen lapsi yksilöllisesti huomioiden on vaarassa haihtua kesän ajaksi. Vaikka kasvatushenkilöstö tekeekin myös päivystysaikana parhaansa, on näillä viikoilla vaikutus niin lasten ja perheiden, kuin varhaiskasvattajenkin hyvinvointiin.

Osalle varhaiskasvattajista tilanne kesällä on haastava. Ennen kesäpäivystyksen alkua mietitään uutta työympäristöä, etsitään tukea työkavereista joiden kanssa mennään yhdessä vieraaseen paikkaan tai pohditaan öisin tulevia viikkoja, kuinka niistä selvitään. Osa ei kykene työskentelemään kesäpäivystyksessä ollenkaan, vaan hakee vuosilomien lisäksi palkattomia vapaita. Ymmärrätte varmaan miksi. Pitkän ja työntäyteisen vuoden jälkeen ei pystytä enää opettelemaan uutta tai kohtaamaan vierasta arkea. Ymmärrän tämän täysin.

Meidän täytyykin panostaa varhaiskasvatukseen ja sen laatuun myös kesällä ja muina loma-aikoina. Varhaiskasvatuksen tehtävänä ei ole enää vain mahdollistaa vanhempien töissäkäynti, vaan toteuttaa suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta ja perushoitoa. Varhaiskasvatuksessa korostetaan pedagogiikan merkitystä. Onko se pedagogisesti perusteltua, että kesälomien koittaessa varhaiskasvatus taantuu takaisin entiseen päivähoitoon ja koettelee niin lasten, vanhempien kuin kasvattajienkin voimavaroja? Onko kesän päivystyshoidosta Tampereella tehty lapsivaikutusten arviointia?

23.6.2021 Huh huh.

Eräässä varhaiskasvattajien ryhmässä tehtiin keskustelunaloitus aiheesta Pride-teema päiväkodeissa. Ja apua mitä kommentteja tähän aloitukseen alkoi satelemaan. ”Liian aikaista. Liian vaikea asia. Ei kuulu päiväkotiin. Tuputtamista.”

Juuri nämä kommentit osoittavat sen, että tämä teema on tärkeä nostaa esille jo pienten lasten kanssa toimiessa, sillä ennakkoluulot ja -käsitykset elävät hyvin vahvoina vielä tänäkin päivänä. Varhaiskasvatuksen perusteissa korostetaan sukupuolisensitiivistä kasvatusta, joka edellyttää myös sukupuolen ja perhemuotojen moninaisuuden huomioimista. Priden teemoihin kuuluu mm. moninaisuuden kunnioittaminen, yhdenvertaisuuden tukeminen sekä tasa-arvoinen kohtelu.

Kuinka sukupuolen ja perheiden moninaisuutta voidaan sitten käsitellä jo pienten lasten kanssa?

🌈 Satujen avulla, kirjastosta löydät teemaan sopivia kirjoja ja äänisatuja
🌈 Lopetetaan leikkien ja eri toimintojen jakaminen poikien ja tyttöjen-toiminnaksi
🌈 Keho- ja tunnetaitokasvatuksen avulla
🌈 Kädentaitojen kautta
🌈 Myös lastenohjelmiessa ja animaatioissa näkyy erilaisia perheitä
🌈 Arjen eri tilanteissa aiheesta keskustelemalla

Lisätietoa www.seta.fi, www.vaestoliitto.fi, www.monimuotoisetperheet.fi


10.6.2021 Kaupungistuminen ja työelämän murros on koetellut perheiden jaksamista jo ennen koronaa – perheiden tukeen panostettava nykyistä enemmän

Korona-aika on koetellut kaikkien jaksamista. Pikkulapsiperheissä, joissa voimavarat ovat ihan normaalitilanteessakin koetuksella, arki on saattanut ottaa entistä kovemmalle. Viimeisen vuoden aikana arki on koostunut etätöistä ja -koulusta, eikä lastenhoidossakaan ole ollut välttämättä apua saatavilla samalla tavalla, kun kontakteja on pitänyt välttää. On yritetty vain pärjätä ja sinnitellä omin voimin. 

Neuvolakäyntejä on karsittu, ja myös kouluterveydenhuollosta on siirretty paikoin ammattilaisia koronajäljitykseen. Tämä on saattanut johtaa siihen, että on lapsia ja perheitä, joiden hyvinvoinnista kenelläkään ei ole mitään käsitystä. Paitsi tietenkin perheillä itsellään. Avun hakeminen voi silti olla joskus vaikeaa, vaikka tarvetta olisi.

Me näkisimme, että nyt olisi todella tärkeä kartoittaa kokonaisvaltaisesti se, missä perheiden hyvinvoinnin osalta mennään. Tehdä jokin kysely, joka tavoittaa jokaikisen perheen ja jossa kysytään se, missä voimavarojen osalta mennään. Esimerkiksi Tampereella 4-vuotiaiden lasten hyvinvointia on selvitetty jo useampana vuonna, viimeksi marras-joulukuussa 2020. Pääasiassa tamperelaiset lapset voivat hyvin, mutta kyselyssä nousi esille myös huolestuttavia asioita, kuten vanhempien jaksamisen heikentyminen ja yksinäisyyden lisääntyminen. Joka viides vanhempi kertoi tukiverkkojen puutteesta. 

Samassa Tampereella tehdyssä kyselyssä selvitettiin myös tukipalveluiden tarpeesta. Joka kymmenes tamperelaisperhe kertoi, että neuvolan lisäksi tukipalveluille olisi ollut tarvetta, mutta näihin ei ole saatu ohjausta. Perheneuvoloiden resursseja olisikin lisättävä ja palveluita olisi saatava helpommin saavutettaviksi, lähemmäksi perheitä. Perheiden hyvinvointia tulisi tarkastella myös nykyistä kokonaisvaltaisemmin ja erilaista tukea tarvittaisiin perheisiin ja vanhemmuuteen riippumatta lapsen iästä. 

Yhteiskuntamme on muuttunut kaupungistumisen myötä ja läheskään kaikilla ei ole enää samanlaisia turvaverkkoja, kuten isovanhempia, asumassa naapurissa tai edes lähikunnissa. Tämä pitäisi ottaa huomioon perheiden palveluita mietittäessä. Omassa lapsuudessamme oli vielä hyvin tavallista, että lapset menivät koulupäivän jälkeen mummolaan ja isovanhemmista oli paljon apua päivittäisen arjen pyörittämisessä. Vanhemmilla jäi tällöin paremmin aikaa palautua töistään ja aikaa järjestyi paremmin myös parisuhteelle. Tänä päivänä lapsiperheissä eletään hyvin toisenlaista todellisuutta. Työelämä vaatii entistä enemmän, ja monella vanhemmalla työpäivä jatkuu vielä kotona illan tunteina. Lastenhoitoon on apua saatavilla vain satunnaisesti. 

Anna Moilanen, Tampereen Vihreiden kuntavaaliehdokas numerolla 102

Kirsi Vuorinen, Helsingin Vihreiden kuntavaaliehdokas numerolla 889

9.6.2021 Iidesjärvi on suojeltava

Yksi viime päivien kuumimmista keskustelunaiheista kampanjoidessa on ollut Iidesjärven ympäristö.

Järven ympärillä asuvilla asukkailla on herännyt huoli järven kohtalosta. Alueelle on suunniteltu niin leikkipuistoa, nurmialuetta oleiluun ja liikkumiseen, kuin kirsikkapuistoa.

Iidesjärvi on kuitenkin siitä harvinainen alue suoraan keskustan kupeessa, että se tunnetaan useiden uhanalaisten ja suojeltavien kasvien kotina sekä useiden lintulajien ja eri eläinten levähdys- ja kotipaikkana.

Alueen asukkaat, sekä muut Iidesjärven luonnosta nauttivat ihmiset haluavat turvata Iidesjärven tulevaisuudessakin monipuolisena luonto- ja virkistysalueena, sekä säilyttää alueen mahdollisimman entisellään. Aluetta tulisikin kehittää luonnon moninaisuutta tukien, turvaamalla samalla eri eläin- ja kasvilajien elintilan.

Iidesjärvi on myös erinomainen retkikohde niin lähialueiden, kuin kaupungin muille varhaiskasvatus- ja koululaisryhmille. Toivon, että se säilyy sellaisena myös tulevaisuudessa. Meidän tulee turvata lähiluonto myös lapsille ja nuorille.

30.5.2021 ”Pidetään huolta heistä, jotka eivät pysty pitämään ääntä itsestään!” 

Elämän mittaisella matkalla-blogin Päivi nosti hyvin esiin, kuinka näissä vaaleissa äänestäjän kannattaa ottaa selville, miten oma ehdokas on valmis edistämään vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hyvinvointia omassa kaupungissa tai kunnassa. 

Vaaliteemoissani mainitsen laadukkaan varhaiskasvatuksen sekä jokaisen lapsen oikeuden osallistua varhaiskasvatukseen. Tämä koskee myös vammaisia ja pitkäaikaissairaita lapsia, joilla on tarvetta erityiselle tuelle. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa näiden lasten hyvinvointiin järjestämällä varhaiskasvatukseen heidän tarvitsemansa tuki. Tämä tuki voi tarkoittaa erilaisia asioita, lapsen tarpeista riippuen. Lapsen kasvua ja kehitystä tukemaan voidaan palkata ryhmäavustaja, käyttää enemmän varhaiskasvatuksen erityisopettajan tukea, järjestää päivittäisissä toiminnoissa tapahtuvaa kuntoutusta, käyttää arjessa tukiviittomia tai muita kommunikaatiota tukevia menetelmiä tai apuvälineitä, sekä tehdä yhteistyötä lasta hoitavien eri tahojen kanssa, tai käyttää erilaisia liikkumista auttavia apuvälineitä.

Palkkaamalla päiväkoteihin koulutettuja ja ammattitaitoisia kasvattajia teemme paljon näiden lasten eteen. Mutta pelkästään se ei riitä. Päiväkodeissa tulisi olla tarpeen mukaan myös vammaistyöhön tai kuntoutukseen erikoistuneita lähihoitajia, jotta paras mahdollinen, päivittäinen tuki näille lapsille varmistettaisiin. Tällä hetkellä harvassa päiväkodissa näitä ammattilaisia työskentelee. 

Myös oppimisympäristöihin tulee panostaa rakentamalla tarkoituksenmukaiset, esteettömät tilat, joissa on mahdollista toimia erilaisten tarpeiden mukaan, kuntouttava työote huomioiden. Esteettömyyden tulee jatkua myös päiväkotien pihoihin. 

Kasvattajille tulee järjestää mahdollisuus täydennyskoulutukseen ryhmän tarpeista nousevien teemojen mukaan. 

Lapsen kehitystä ja kasvua tukevalla, sekä kuntouttavalla varhaiskasvatuksella on vaikutus koko perheen hyvinvointiin sekä vanhempien jaksamiseen. Laadukkaaseen varhaiskasvatukseen panostamalla voimme tukea vanhempia kasvatustyössä sekä toimia yhteistyössä lapsen tulevaisuutta rakentaen.

27.5.2021 SV: nuorten mielenterveyspalvelut, itsetuhoisuus

Tämä on yksi henkilökohtaisimmista, vaikeimmista, mutta samalla myös tärkeimmistä aiheista näissä vaaleissa.

Katsoin tänään Ylen Uutisluokan kuntavaalipäivää, jossa mm. Maria Ohisalo oli vieraana. Häneltä kysyttiin konkreettisia keinoja miten Vihreät kuntapäättäjät voisivat omissa kunnissa tehdä jotakin sen eteen, että nuorten ei tarvitsisi käsitellä pahaa oloa viiltelemällä. Tällä hetkellä THL:n mukaan joka viides nuori viiltelee itseään.

Tämä luku on pysäyttävä. Olen äiti, jonka lapsi sairastui masennukseen yli neljä vuotta sitten. Olen äiti, joka käänsi kaikki kivet ja kannot saadakseen lapselle apua. Silti oikean avun saamiseksi vaadittiin lastensuojelun sijoitus kodin ulkopuolelle, sillä auttavaa ja tukevaa hoitoa ei ollut tarjolla. Tarvittava apu saatiin vasta kolmen vuoden jälkeen. Tässä välissä olin se äiti, joka ei uskaltanut nukkua öisin, kun pelkäsin mitä yö tuo tullessaan. Olin se äiti, joka hoiti viiltelyhaavoja sekä äiti, joka iloitsi uusista virstanpylväistä, kun viiltelyä ei ollut viikkoon tai kuukauteen.

Meidän on tehtävä kaikkemme, jottei yksikään lapsi tai nuori, vanhempi tai perhe, hautautuisi hoitojonoihin, jäisi ilman apua, tai joutuisi toisistaan erotetuiksi vain sen takia, että hoitoa ei ole saatavilla.

Meidän tulee varmistaa matalankynnyksen mielenterveyspalvelut jokaisen lapsen ja nuoren saavutettavaksi ja tuoda ne lähelle luontaista toimintaympäristöä, osaksi koulumaailmaan

Jokainen nuori ansaitsee tarvitsemansa avun. Ilman jonoja. Jokaisen joka viidennen vanhemman tulee saada tukea.

Anna ääni nuorten mielenterveyspalveluiden sekä nuorten läheisten puolustajalle.

Kiitos.

21.5.2021

Pienemmät ryhmäkoot hyödyttävät kaikkia!

Vihreä Tampere tarjoaa laadukasta varhaiskasvatusta ja perusopetusta lähellä kotia. Haluamme varmistaa riittävät henkilökuntaresurssit ja yleisen ja erityisen tuen saamisen. Vihreä Tampere takaa laadukkaan perusopetuksen kaikkialla Tampereella ja tarjoaa alkuopetuksen oppilaille laadukasta iltapäivätoimintaa.

👨‍👧 Riittävä määrä aikuisia lasta kohden parantaa henkilökunnan työssä jaksamista ja hoidon laatua
🏫 Annetaan perusopetusta lähikouluissa
📉 Pienennetään ryhmäkokoja
💚 Huomioidaan erityisen tuen tarve ja vieraskielisten oppilaiden määrä opettajamitoituksessa
💪 Parannetaan opettajien työhyvinvointia
🧮 Kehitetään oppimisympäristöjä

Lue lisää Tampereen Vihreiden vaaliohjelmasta osoitteessa https://www.tampereenvihreat.fi/kuntavaalit-2021/vaaliohjelma-2021/

17.5.2021 Tänään vietetään kansainvälistä homo-, trans ja bifobian vastaista päivää 🏳️‍🌈🏳️‍⚧️

SV: syrjintä, häirintä

Suomessa yli puolet sateenkaarinuorista on kokenut vihamielistä kommentointia tai käytöstä. Koulussa.

Yli kolmasosa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista on kokenut häirintää tai syrjintää.

Näitä kokemuskia yhdistää se, että näistä asioista ei uskalleta kertoa tai puhua. Tämä ei voi jatkua näin.

Jokaisessa kaupingissa ja kunnassa tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelma ja huolehtia siitä, että tämä suunnitelma tulee myös käyttöön arjessa. Lisäksi jokaisen valtuutetun ja virkamiehen tulee tuomita sateenkaari-ihmisiin kohdistuva häirintä ja vihapuhe. Meidän tulee huolehtia siitä, että jokainen kasvatus- ja opetuspalveluissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevä ammattilainen osallistuu koulutukseen sateenkaariteemoista ja oppii tunnistamaan syrjinnän ja häirinnän tunnusmerkit, sekä keinoja puuttua niihin.

Kuntavaaliehdokkaana ja sateenkaarikansalaisena olen sitoutunut sekä @seta_ry ja @transyhdistys kuntavaalitavoitteisiin ja haluan olla mukana rakentamassa tasa-arvoisempaa Tamperetta! 🏳️‍🌈🏳️‍⚧️

13.5.2021 Mikä on mun lempipaikkani pyöräillä Tampereella?

Tätä kysyi Tiina Mikkonen 🌿 tällä hetkellä vastaus on hyvin helppo, sillä tänä vuonna olen pyöräillyt lähinnä tällä Muksubussilla ja pitkin poikin Tampereen parasta Vuoresta! Tampereen kaupunki on hommannut näitä Muksubusseja eri päiväkoteihin, eri alueille. Löytyy ainakin kahta eri mallia, tähän meillä tällä hetkellä olevaan malliin mahtuu neljä lasta kerralla kyytiin. Muksubussi on sähköavusteinen ja todella kevyt ja helppo polkea. Tervetuloa pyöräretkelle Vuorekseen, tarjoan retkeilijöille kahvit tai mehut!

9.5.2021 Tamperelaisessa julkaistiin eilen Maria Lehikoinen kanssa yhdessä kirjoitettu mielipidekirjoitus Vuoreksen nuoret on unohdettu – ”Suunnittelussa on unohdettu tyystin yksi ikäryhmä”

”Vuores on Tampereen uusi kaupunginosa, jossa yhdistyy luonnonläheisyys, laadukas arkkitehtuuri, taide, ekologisuus, uusimmat tekniset ratkaisut ja pikkukaupunkimaiset palvelut.”

Näillä sanoilla Vuoresta markkinoidaan lapsiperheille.

Mutta Vuoreksen suunnittelussa on unohdettu tyystin yksi ikäryhmä: nuoret.

Nuoret tarvitsevat paikkoja luvalliseen hengailuun, poissa vanhempien välittömästä läheisyydestä, itsenäistymistä harjoitellakseen. Jos tälle toiminnalle ei ole osoitettu paikkoja, nuoret ottavat itselleen tilaa niistä paikoista, missä hengailu aiheuttaa muissa mielipahaa. Tästä hyvänä esimerkkinä Vuoreksessa lähikauppojen tuulikaapit tai ulkoreunukset.

Vuoreksen nuorilta puuttuu niin tilat, kuin mahdollisuudet harrastaa lähellä omaa kotia.

Harrastuksilla on kuitenkin suuri vaikutus nuorten hyvinvointiin, sillä harrastusten kautta koetaan onnistumisia, rakennetaan uusia ja laajempia kaverisuhteita sekä parannetaan myös fyysistä kuntoa.

Tutkimuksissa yhtenä syynä harrastuksen puuttumiselle on nostettu välimatkat. Vuoreksessa asuville nuorille harrastaminen tarkoittaa aina siirtymistä toiseen kaupunginosaan.

Osallistuvan budjetoinnin yhteydessä vuoreslaiset kerkesivät jo iloita, kun saimme läpi bmx/skeittipuiston, nyt kuitenkin näyttää siltä että tämä on ottanut takapakkia tai ainakin siirtyy tulevaisuuteen. Hervanta ja Nekala saavat skeittipuistonsa seuraavina ja tulevaisuudessa on sitten toivottavasti myös Vuoreksen vuoro.

Vuores ei myöskään kuulu minkään alueen nuorisopalveluiden piiriin. Toivommekin vuoreslaisina ja tulevina esiteinien vanhempina, että Vuores joko liitetään pikaisesti jonkin lähialueen nuorisopalvelun alaisuuteen tai tänne perustetaan oma nuorisopalvelu. Nuoret kaipaavat nuorisokeskusta!

Tylsyys ja toimettomuus lisää luovuutta, mutta luovuuden ohjaaminen oikeaan suuntaan, pois vaikkapa paikkojen rikkomisesta ja roskaamisesta, on tärkeää ja sitä kaupunki voi tehdä pienilläkin panostuksilla. Yksi mahdollisuus olisi tarjota nuorille kokoontumistilat iltapäivisin ja iltaisin koululta, Kämmenniemen tapaan.

Löydät mielipidekirjoituksen myös täältä https://www.tamperelainen.fi/paakirjoitus-mielipide/4137323


8.3.2021 Hyvää kansainvälistä naistenpäivää!
Hyvää kansainvälistä naistenpäivää!Näin naistenpäivänä ja näinä poikkeuksellisena aikoina on hyvä muistaa, kuinka meidän tulee panostaa heikommassa asemassa olevien hyvinvointiin.

Naistenpäivää vietetään tänä vuonna hyvin ennennäkemättömissä olosuhteissa. Poikkeusoloissa ja varsinkin niiden jälkeen on panostettava heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointiin. Lisäresursseja tarvitaan niin sukupuolittuneen väkivallan torjuntaan, lastensuojeluun kuin mielenterveystyöhön.

Jo ennen koronakriisiä Suomessa on sukupuolittunut väkivalta ollut vakava ihmisoikeusongelma. Väkivaltaisissa kodeissa tilanne on pahentunut entisestään yhteiskunnan sulkeuduttua ja tulevien viikkojen aikana tullaan varmasti tarvitsemaan jälleen enemmän turvakotien apua ja tukea. Turvakotipaikkoja ja matalan kynnyksen tukipalveluita väkivaltaa kokeneille tarvitaan lisää. Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn rakenteet ja palvelut on laitettava kuntoon, jotta väkivaltaan voidaan puuttua ajoissa, ja jotta jokainen väkivaltaa kokeva saa tarvittavan avun ja tuen.

Vaikeassa tilanteessa ovat olleet myös lapset ja nuoret, joille etäkoulu ja pitkät harrastustauot ovat olleet erityisen vaikeita, varsinkin jos kotoa ei ole ollut saatavilla tarvittavaa tukea muuttuneeseen arkeen. Koronan jälkihoidossa täytyy tarjota riittävästi mielenterveyspalveluja lapsille ja nuorille, ja lastensuojeluun tarvitaan pitkäaikainen lisäpanostus kaikkialla Suomessa. Perheet tarvitsevat yksilöllistä ja oikea-aikaista tukea arjen haasteissaan. Sosiaalityöntekijöillä tulee olla mahdollisuus varmistaa paras mahdollinen tuki lapselle ja perheelle.

Koronakriisin pitkittyminen on kuormittanut myös monen aikuisen mielenterveyttä. Toimeentulo-ongelmat, yksinäisyys ja epävarmuus ovat olleet monelle arkea jo liian kauan. Siksi mielenterveyspalveluihin ja niiden saavutettavuuteen matalalla kynnyksellä on kohdistettava erityisiä panoksia.

Naistenpäivä ei ole vain kerran vuodessa, vaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta on edistettävä vuoden jokaisena päivänä. Pandemia-aikana on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettei ketään jätetä. Se on feminististä politiikkaa.

26.2.2021 Vuoreksen uusi koulu voi erottaa ystävykset

Tänään ilmestyneessä Aamulehdessä julkaistiin minun ja Jyri Keräsen kirjoittama mielipidekirjoitus ”Vuoreksen uusi koulu voi erottaa ystävykset”.

Vuoreksen Isokuuseen valmistuu vuonna 2022 uusi 160-paikkainen päiväkoti ja 0-2 luokkien koulu.
Tämän hetkisen suunnitelman mukaan Vuoreksen lapset tullaan jakamaan karttaan piirretyn rajaviivan mukaan
jompaan kumpaan alueen kahdesta koulusta.
Näin jätetään huomioimatta vuosien aikana varhaiskasvatuksessa syntyneet ystävyyssuhteet.

Meidän tulee toimia lasten edun mukaisesti ja mahdollistaa jo vuosia toisensa tunteneiden lasten yhteisen koulutien
jatkuminen siltä osin kuin se on heidän ja heidän vanhempiensa toive.
Oppilaat löytyvät kyllä molempiin kouluihin ilman tällaista suunniteltua pakkojakoakin.
Uuden koulun alueelle valmistuu useita kerros-, rivi- ja yksittäistaloja.
Tuhansia uusia asukkaita joista useimmat lapsiperheitä.

Haluamme myös, että Isokuuseen tulee Vuoreksen metsäeskarin ja päiväkodin kaltainen oppimisympäristö ulkonaoppimista varten.
Vuoreksen malli on näyttänyt suosiollaan sen tärkeyden ja tarpeellisuuden. Täällä Vuoreksessa olisi ihmeellistä olla käyttämättä luonnon läheisyyttä mahdollistajana myös lasten kasvatuksessa.
Varhaiskasvatuksessa kasvatetaan luodaan pohja lasten luontosuhteen kehittymiselle jolla on suuri merkitysniin ekologisen
kestävyyden ymmärtämiselle, kuin sosiaalisten taitojen kehittymiselle.
Luontokasvatuksella vahvistetaan myös terveellisten elämäntapojen kuin hyvinvoinninkin kehittymistä.
Kaikki lapset ansaitsisivat tämän ja olisi surullista mikäli täällä Vuoreksessa tuota mahdollisuutta ei
käytettäisi hyväksi, sillä täällä luonto on aidosti heti oven takana.

Vuoreksen metsäeskareilta löytyy mm. oma kiipeilyrata

Kunnan – sen päättäjien ja virkamiesten, vanhempien ja lasten huoltajien tärkein tehtävä on huolehtia
lasten hyvinvoinnista. Lapset on arvokkainta mitä meillä on.
Lapsuudessa rakennetaan aiukuisuudenkin hyvinvointia. Sitä meillä ei ole varaa jättää huomioimatta.
Loppuelämän vaikuttavaa hyvinvointia.

#vuores #isokuusi #varhaiskasvatus #esiopetus #perusopetus #ulkomaoppiminen #metsäoppimisympäristönä #metsäeskari #kurahaalarikansanpuolella

23.2.2021

Tuskin kukaan on kyennyt täysin välttämään viime viikkojen uutisointia väkivaltaisten nuorten oireilusta, jonka on nähty pahimmillaan alkaneen jo päiväkodissa.

Varhaiskasvattajana tämä on herättänyt minut pohtimaan vielä enemmän varhaiskasvatuksen merkityksestä. Iin lasten tunne- kuin sosiaalisten taitojen harjoittelemisessa ja oppimisessa. Näiden taitojen harjoittelun tulisikin olla osa varhaiskasvatuksen päivittäistä arkea.

Laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitys korostuu samaan aikaan kun kunnissa on leikattu varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun resursseista. Myöskään viestit lapseen tai nuoreen kohdistuvasta huolesta ei kulje eri viranomaisten, kuten varhaiskasvatuksen tai koulun ja sosiaalityön, kesken. Pahimmillaan nämä heikentyneet resurssit maksavat tulevaisuudessa ihmishenkiä.

Mutta vastuu näiden tärkeiden taitojen harjoittelusta ja oppimisesta sekä perheiden tukemisesta kasvatustyössä ei voi olla pelkästään varhaiskasvattajilla. Päiväkoteihin on palkattava kasvattajien tueksi myös psykologeja ja kuraattoreita. Heidän palveluiden tulee olla sekä perheiden että kasvattajien helposti saavutettavissa. Apua ja tukea lasten sekä perheiden haasteisiin ja ongelmiin tulee saada matalalla kynnyksellä sekä läheltä omaa arkea.

Onnistuneita kokemuksia varhaiskasvatuksen psykologipalveluista on saatu mm. Vantaalla. Myös Tampereen tulisi lähteä mukaan rakentamaan tätä moniammatillista yhteistyötä jo varhaiskasvatuksessa. Tätä työtä tehdään Tamperelaisten lapsiperheiden tueksi ja tulevaisuuden turvaamiseksi.

19.2.2021 Nyt uudistamme perhevapaat

Tällä viikolla uutisoitiin perhevapaauudistuksen etenemisestä eduskunnassa.

Mutta mistä perhevapaauudistuksessa oikein on kyse ja miksi uudistukseen oli aika ryhtyä?

Perhevapaauudistuksen myötä lisätään vanhempien tasa-arvoa, sillä jatkossa molemmille vanhemmille kiintiöidään reilu neljä kuukautta vanhempainvapaata. Kun perheen toisellakin vanhemmalle kiintiöidään oma jakso, vahvistuu perheiden tasa-arvo ja hoivavastuu jakautuu perheissä paremmin. Uudistuksella nähdään merkitystä myös naisten työmarkkina-aseman paranemiseen. Naiset ovat käyttäneet valtaosan perhevapaista, mikä on hidastanut naisten palkkakehitystä, työuralla etenemistä ja pienentänyt eläkettä. Naisen euro on edelleen vain 84 senttiä, osittain perhevapaiden takia.

Perhevapaat jaetaan jatkossa niin, että molemmat vanhemmat saavat 160 päivärahapäivän kiintiön, mikä tarkoittaa noin 6,5 kuukautta. Tästä kiintiöstä voi luovuttaa toiselle vanhemmalle enintään 63 päivää, mikä tarkoittaa, että molemmat vanhemmat saavat oman reilun neljän kuukauden kiintiön. Lisäksi raskaana oleva vanhempi saa 40 päivää raskausrahaa, joka aloitetaan ennen synnytystä. Uudistuksessa pidennetään ansiosidonnaisen vanhempainvapaan kestoa siihen saakka, kunnes lapsi on lähes vuoden ja yhden kuukauden ikäinen.

Perhevapaauudistuksen myötä tapahtuu muutoksia myös suomalaisessa työkulttuurissa. Vanhempainvapaiden tasaisempi jakautuminen tarkoittaa, että myös toinen vanhempi voi jäädä pitkälle vanhempainvapaalle, jolloin hänelle on palkattava sijainen.

Tällä hetkellä joka viides isä ei pidä lainkaan perhevapaata. Uudistuksen myötä vahvistuu isien oikeudet vanhempainvapaiden pitämiseen. Tällä on suuri merkitys lapsen ja isän välisen suhteen syvenemisestä sekä lapsen oikeuteen isän kanssa vietettyyn aikaan.

Perhevapaauudistus huomioi myös perheiden monimuotoisuuden. Vihreille uudistuksessa on alusta asti ollut tärkeää, että perhevapaamallin on kohdeltava yhdenvertaisesti monimuotoisia perheitä. Jatkossa kaikilla lapsen vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, on päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta siitä, onko biologinen vai adoptiovanhempi tai onko lähi- vai etävanhempi. Lisäksi perhevapaita voi käyttää huomattavasti nykyistä joustavammin. Vanhempainvapaata voi nostaa puolitettuna tai osissa, jolloin perhevapaita voi jakaa pidemmälle ajalle. Vanhemmilla on oikeus käyttää vanhempainvapaata siihen asti, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.

Lain on tarkoitus astua voimaan 1.8.2022

17.2.2021 Tulevaisuuden talvet

Tänään saatiin nauttia auringosta ja lumesta! 🌞 Tämä talvi on ollut sellainen, minkälaiseksi muistan lapsuuteni talvet. Pidetään yhdessä huolta siitä, että tällaisista talvista saavat nauttia myös lapset tulevaisuudessa! ❄️

Päiväkodin piha <3

Näiden lasten tulevaisuuteen voimme vaikuttaa myös kunnissa: Huolehditaan lähimetsistä ja panostetaan niiden esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Varmistetaan kaikkien saavutettavissa oleva, edullinen ja turvallinen joukkoliikenne. Tehdään kierrättämisestä helppoa kuntien asukkaille. Sekä korvataan kasvisruoka vegaaniruoalla koulujen ja päiväkotien linjastoissa, sekä siirretään se ensimmäiseksi tarjolle, lisätään myös kasvattajien tietoisuutta ruokakasvatuksesta koulutusten avulla.

#vihreät #degröna #vihreätnaiset #kuntavaalit2021 #ilmastotekoja #tampere #lähimetsä #varhaiskasvatus #perusopetus #joukkoliikenne #kurahaalarikansanpuolella

12.2.2021 Lapsiystävällinen Tampere

Tampere on mukana UNICEFin Lapsiystävällinen kunta-kehittämistyössä seuraavan kahden vuoden ajan!

Lapsiystävällinen kunta -malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja UNICEFin kansainväliseen Child Friendly Cities -malliin.

Kehittämistyön avulla kunnissa opitaan löytämään oikeita ratkaisuja lasten ja nuorten arjen ja hyvinvoinnin parantamiseen. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeuksien toteutumista arvioidaan ja edistetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Tampereella työ käynnistää tunnistamalla ne lapsen oikeuksien osa-alueet, jotka kaipaavat kehittämistä ja joissa olisi parannettavaa. Kehittämistyö on osa Tampere Junior-ohjelmaa, jonka avulla vahvistetaan osallisuutta ja turvallista elämää arkiympäristöissä, jolloin myös hyvinvointierot kapenevat lasten ja nuorten välillä.

Lapsiystävällinen kunta-kehittämistyötä tehdään myös yhteistyössä eri järjestöjen, yritysten ja kaupungin toimijoiden kesken.

Lähde: tampere.fi

#tampere #lapsiystävällinenkunta #unicef #vaikuttaminen #turvallinenarki #lapsenoikeudet #kurahaalarikansanpuolella @unicef_finland

5.2.2021 Lapsiperheiden jaksaminen

Kulunut viikko oli raskas. Yksikin huonosti nukuttu yö keikauttaa oman jaksamisen nolliin, nyt niitä öitä sattui lapsen sairastuttua pari putkeen. 

Väsähtänyt äiti

Meillä lasten sairastaminen on kausittaista, mutta onneksi meitä on kaksi aikuista jakamassa arkea. Tulevissa kuntavaaleissa haluan olla pitämässä niiden perheiden puolia, jotka kohtaavat arjessaan haasteita. Pidän erityisen tärkeänä esimerkiksi toimivia neuvolapalveluita, helposti tavoitettavaa perhetyötä sekä myös omaishoitajien jaksamisen tukemista heidän tärkeässä tehtävässään.

#vihreät #degröna #vihreätnaiset #tampereenvihreät #pirkanmaanvihreät #perheidenpuolella #kurahaalarikansanpuolella #monimuotoisetperheet #jaksaminen #neuvola #perhetyö #omaishoitaja #lapsiperheet

1.2.2021 Sateenkaarikansa

1.2.2021 tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun homoseksuaalisten tekojen rangaistavuus poistettiin Suomen rikoslaista. 

Homoseksuaalisuuden kriminalisoinnilla on olliut pitkät vaikutukset suomalaisen sateenkaariväen historiaan. Sateenkaariväki on koettu jopa uhkana yhteiskunnalle. Nämä asenteet ovat vielä dekriminalisoinnin jälkeenkin periytyneet sukupolvelta toiselle. Olen saanut kuulla arvostelua perheestäni, sairaudesta joka paranee onneksi antibiooteilla sekä joutunut Pride-kulkueessa solvaavien viestien kohteeksi. 

Tulevissa kuntavaaleissa meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa sukupuolivähemmistöjen hyvinvointiin omissa kunnissa ja kaupungeissa.

Tässä muutama konkreettinen teko, joiden avulla voimme parantaa sateenkaariväen asemaa:

🌈 Tuodaan matalankynnyksen mielenterveyspalvelut helposti saavutettaviksi

🌈 Turvataan lähineuvolapalvelut ja huolehditaan kaikkien perheiden jaksamisesta

🌈 Tarjotaan kasvatus- ja opetusalan ammattilaisille sekä työyhteisöille koulutusta perheiden ja sukupuolten moninaisuuksista

🌈 Luodaan  toimiva tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma jokaisen kaupungin ja kunnan yksikköön varhaiskasvatuksesta ikäihmistenpalvelyksiköihin

🌈 Julistetaan julkiset tilat syrjimättömiksi ja turvalliseksi tiloiksi

#vihreät #degröna #vihreätnaiset #sateenkaarikansa #yhdenvertaisuus #moninaisuus #tasaarvo #kuntavaalit2021



27.1.2021 Lähihoitaja

27.1.2021 Kansallinen lähihoitajapäivä

Lähihoitajan työ on vaativaa asiakas- ja potilastyötä lähellä hoidettavaa ja hänen läheisiään. Työskentely perustuu laaja-alaisen tiedon lisäksi hyviin vuorovaikutustaitoihin erilaisten ihmisten kanssa.

Työ edellyttää ammattia säätelevien lakien tuntemusta, ammattitaidon jatkuvaa ylläpitoa sekä oman työn ja työtapojen kehittämistä. Asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistaminen on työskentelyn ydin.

Lähihoitaja työskentelee lasten, nuorten, aikuisten ja vanhusten keskuudessa kaikkialla, missä ihmisiä hoidetaan ja autetaan.

Lähihoitajan opinnot aloitettuani sanoin, etten ainakaan tule työskentelemään varhaiskasvatuksessa, halusin edellisten kesätöiden perusteella suuntautua joko vanhus- tai mielenterveys- ja päihdepuolelle. Mutta niin vain ensimmäisen päiväkotiharjoittelun jälkeen mieli muuttui ja huomasin lasten parissa työskentelyn olevan se oma juttuni. 

Ensimmäisen kuvan kautta haluankin välittää kiitokseni kaikille teille vanhusten parissa työskenteleville lähihoitajille! Teette kullanarvoista työtä, josta saatte harvoin kiitosta. Minä sain toissa kesänä teidän avulla viettää viimeiset päivät rakkaan mummon rinnalla. Teitte pedin vierelle, toitte ruokaa ja juomaa valvojalle. Kiitos Marian Kartano ja loistavat hoitajat!

Ollaan yhdessä ylpeitä työstämme ja viettäkäämme lumista ja iloista juhlapäivää! 

#sinäoletsuper #lähihoitaja #vanhustyö #lastenhoitaja #varhaiskasvatus #kurahaalarikansanpuolella

26.1.2021 Lapsiystävällinen Suomi

Vihreä eduskuntaryhmä ja Vihreät Nuoret ovat julkaisseet kahdeksan erilaista keinoa lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamiseksi. Yhtenä kohtana osallisuuden vahvistamisessa nostetaan esiin pienten lasten kuulemisen parantaminen ja rohkaisu mielipiteiden ilmaisuun.

Tampereella järjestetään vuosittain Massigaala, johon tulimme valituksi  päiväkotiryhmäni 3-5-vuotiaiden lasten kanssa, heistä nousseella idealla. Massigaalassa myönnetään jaettavaksi 30000€ päiväkoti- tai koulupäivän aikana tapahtuvaan yhteisöllisyyttä tukevaan toimintaan, lasten ja nuorten vapaa-aikana tapahtuvaan toimintaan sekä liikkumista edistävään toimintaan.

Hienoa, että näinkin pienet ihmiset saavat jo vaikutusmahdollisuuksia arkeensa, mutta parantamisen varaa on vielä monella saralla. 

Kiitos tästä avauksesta lasten ja nuorten osallisuuden, kuulemisen ja vaikutusmahdollisuuksien esiinnostamisesta Vihreät vaikuttajat 

Linkistä lisätietoja https://www.vihreat.fi/ajankohtaista/8-keinoa-lasten-ja-nuorten-osallisuuden-lisaamiseksi/

#lapsiystävällinensuomi #vihreät #lapset #nuoret #kurahaalarikansanpuolella #varhaiskasvatus #kurahaalarikansanpuolella #pirkanmaanvihreät

24.1.2021 Vaalit ilman vihaa

Vihreitä naisia vuonna 2017

Vihreä sisko ja Kymenlaakson Vihreiden Naisten puheenjohtaja Jenni Aikio avasi keskustelun vihapuheesta ja häirinnästä.

Viime päivinä kansanedustajat sekä poliittiset toimijat ovat olleet niin rasististen hyökkäysten, ilkivallan kuin vihapuheenkin kohteina. 

Pelkona onkin, että kaikki nämä tulevat lisääntymään entisestään tulevan kevään aikana, mitä lähemmäksi kuntavaaleja mennään. 

Yhdessä muiden naisjärjestöjen kanssa Mytkis ry:n toimesta käynnistimme yhteisen Vaalit ilman vihaa-kampanjan. Kampanjan avulla kannustamme naisia asettumaan ehdolle kuntavaaleissa, joissa naisten osuus valtuutetuista on aiemmin jäänyt pieneksi suhteessa muihin vaaleihin. Haluamme myös lisätä tietoisuutta vihapuheesta ja sen vaikutuksista. Kampanjan tarkoituksena on estää vihapuhetta ja häirintää sekä tarjota tukea sitä kohdanneille.

Vihapuhe on johtanut siihen, ettei moni enää osallistu keskusteluun. Näin uhkana on, että yhteiskunnalliselle keskustelulle tärkeitä näkökulmia menetetään – siksi haluamme korostaa avoimen ja rakentavan keskustelun tärkeyttä.

Oletko sinä mukana? #vaalitilmanvihaa 

#kuntavaalit2021 #vihreätnaiset #tampere #tampereenseudunvihreätnaiset #nytkis #kurahaalarikansanpuolella